Yksi mukavimmista tavoista herätä on kyllä se, kun tajuaa, että ulkona paistaa aurinko. Koiralenkki sujui ihanassa paisteessa, ja aamupalasmoothie maistuu mainiolta.
- banaani
- mustikoita ja karpaloita
- maustamatonta soijajogurttia
- vaniljasoijajuomaa
- leseitä
Olisin laittanut myös avokadon, mutta mokoma oli mennyt pilaantumaan. Ehkä tässä piakkoin vaihdan muutenkin hieman noita aineksia juomassani, ajattelin mennä tutustumaan lähemmin Ruohonjuuren tarjontaan (mm. raakasuklaanibsit ja maca kiinnostaa). Onneksi äiti on kuitenkin tuonut ihan suomalaistakin superfoodia pakkaseen, kun sieltä löytyy noita karpaloita ja mustaherukoitakin vadelmalla ryyditettynä.
Tämä aamu ei itse asiassa edes oikein tunnu maanantailta, mikä siis on erittäin hyvä asia. Ensi syksynä nämä maanantait tulevatkin olemaan tämmöisiä 11-19 päiviä, kun aloitan tyttöryhmän kanssa Kotimäessä. Ei siis tarvitse herätä 6.30 enää. Jei!
Mutta nyt, aamupala massuun ja kohti työnsarkaa!
maanantai 28. helmikuuta 2011
sunnuntai 27. helmikuuta 2011
Hei vaan kaikille!
Ajattelin lähteä ihan näin "kylmiltään" bloggailun maailmaan. Aiheeksi nousee tottakai sydäntäni lähellä oleva ruoka sekä ihan elämästä jorinoiminen yleensä. Siitä nimi pirpelin porinat.
Tänään on kyllä melkoisen mainio sunnuntai siitäkin huolimatta, että ohrapuuron jämistä aamupalaksi aiotut sämpylät löysivät uuden kodin roskiksesta. Note to self, älä ala tekemään leivonnaisia, ellei sinulla ole tarpeeksi vehnäjauhoja. Ruisjauhot yksinään saavat aikaan....no, jauhot suuhun vaikkapa. Tai ainakin tapetointiin soveltuvaa liisteriä. Tästä kokeilusta huolimatta uskallan kuitenkin jakaa tulevaisuudessa ruoanlaittoni kanssanne. Luvassa on tavallista kotiruokaa nykyään enimmäkseen kasviksista sekä onnistuneita leivonnaisia.
Ja siis tarinaa myös jokapäiväisestä elämästä. Ei ehkä ihan joka päivä, mutta kuitenkin. Tässä vuosien varrella olen huomannut, että on tämä perhe-elo kuitenkin se minun juttuni. Kaikella on aikansa. Julmetunmoisella biletyksellä (vaikka ei sekään vielä olo kokonaan jäänyt), aamuun asti valvomisilla ja yleisellä riekkumisella. Nykyään tuntuu, että mitä harvemmin sitä harrastaa, sitä kivempaa se on.
Tässä blogissa ajattelin myös kirjoittaa pelkästään kivoista asioista. Olen jo pitkään miettinyt Hyvien Uutisten Lehteä. Siis lehteä, johon kirjoitettaisiin ainoastaan hyviä uutisia. No, tämä blogi saa ajaa tuon lehden virkaa, joten: ei ikäviä asioita tai huonoja uutisia näissä teksteissä :)
Tänään on kyllä melkoisen mainio sunnuntai siitäkin huolimatta, että ohrapuuron jämistä aamupalaksi aiotut sämpylät löysivät uuden kodin roskiksesta. Note to self, älä ala tekemään leivonnaisia, ellei sinulla ole tarpeeksi vehnäjauhoja. Ruisjauhot yksinään saavat aikaan....no, jauhot suuhun vaikkapa. Tai ainakin tapetointiin soveltuvaa liisteriä. Tästä kokeilusta huolimatta uskallan kuitenkin jakaa tulevaisuudessa ruoanlaittoni kanssanne. Luvassa on tavallista kotiruokaa nykyään enimmäkseen kasviksista sekä onnistuneita leivonnaisia.
Ja siis tarinaa myös jokapäiväisestä elämästä. Ei ehkä ihan joka päivä, mutta kuitenkin. Tässä vuosien varrella olen huomannut, että on tämä perhe-elo kuitenkin se minun juttuni. Kaikella on aikansa. Julmetunmoisella biletyksellä (vaikka ei sekään vielä olo kokonaan jäänyt), aamuun asti valvomisilla ja yleisellä riekkumisella. Nykyään tuntuu, että mitä harvemmin sitä harrastaa, sitä kivempaa se on.
Tässä blogissa ajattelin myös kirjoittaa pelkästään kivoista asioista. Olen jo pitkään miettinyt Hyvien Uutisten Lehteä. Siis lehteä, johon kirjoitettaisiin ainoastaan hyviä uutisia. No, tämä blogi saa ajaa tuon lehden virkaa, joten: ei ikäviä asioita tai huonoja uutisia näissä teksteissä :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)